Viimeisin kapteenilta: Sääntötarkennusta varapallosta

Kapteenilta: Sääntötarkennusta varapallosta

Väylien 10 ja 17 välissä on osin piilossa olevia puita ja eräs näistä aiheutti sääntötulkinnan, jota käsittelen nyt itse tapahtunutta laajemmin. Jos pallo jää puuhun ”useiden silmäparien todistuksella”, voidaan peliä jatkaa:

  1. lyömällä palloa puusta, mikäli se on tunnistettu ja lyötävissä. Puuhun saa myös kiivetä
  2. julistaa pallon olevan pelaamattomassa paikassa (sääntö 19), jolloin pallon voi pudottaa (siis dropata) pudotussäännöin, referenssipiste on pystysuora linja pallosta alaspäin.

On kuitenkin huomattava, että vaihtoehto b):n mukaan saa toimia vain silloin, kun pallo on tunnistettu ja tähän ei riitä, että ”kaikki” näkivät pallon jääneen puuhun. Ja vaikka puun oksilla näkyykin pallo, on se esimerkiksi kiikarin avulla tunnistettava niin, että siinä näkyy vaikkapa pelaajan oma merkintä, esim. RH. Pelkkä merkki ja numero eivät riitä.

Jos pelaaja on lyönyt varapallon, voi hän jatkaa sillä kolmen minuutin etsimisen jälkeen. Jos taas pelaaja ei ole lyönyt varapalloa – koska on oletettu pallon löytyvän – hän ei voi lähteä lyömään varapalloa, jos pallon etsintä oli jo aloitettu. Varapalloa voi lähteä lyömään vielä, kun matkaa lyöntipaikasta on alle 50 yardia (R&A). Ja vielä täsmennyksenä, pelaaja voi toki lähteä lyömään ”varapalloa” (tässä tapauksessa siis uutta palloa), jos etsintään on käytetty alle kolme minuuttia, mutta kun pallo on lyöty, on se automaattisesti uusi pallo – vaikka alkuperäinen pallo vielä löytyisikin alle kolmen minuutin etsinnän aikana.

Jos peliryhmä päätti, että pallo on varmasti puussa ja pelaaja droppaa pallon sen oletetun sijainnin mukaisesti ja pelaa reiän loppuun, pelaaja hylätään, mikäli hän avaa seuraavan reiän. Jos viheriöllä kuitenkin todetaan, että ei tainnut mennä ihan oikein, on pelaajalla oikeus pelata reikä uudestaan sääntöjen mukaisesti ja tässä tapauksessa siis lähdettävä lyömään uusi pallo teeboxista. Kolmas lähtee, sillä väärällä pallolla pelattuja lyöntejä, eikä sillä saatuja rangaistuslyöntejä lasketa.

Muistutan vielä hitusen varapallon roolista. Jos varapallo on lyöty asiallisesti eli ilmoittamalla; varapallo (ei siis; lyön toisen, lyön uuden). Varapallon status syntyy myös silloin, jos peliryhmän joku jäsen kysyy, että lyötkö varapallon ja vastaat siihen myöntävästi ja ymmärrettävästi (kyllä, joo, jess). Ja varapalloahan saa lyödä vaikka kuinka monta kertaa, mutta kun on lyöty alkuperäisen pallon oletetun katoamispaikan – ei siis mahdollisen löytymispaikan – ja pelattavan reiän välistä, muuttuu varapallo pelipalloksi.

Laajennetaan vielä ja nyt esimerkkinä väylä 7. Jos ”Roope” lyö pallon oikealle, mahdollisesti ulos (OB), eikä palloa nähdä, on hänellä oikeus lyödä varapallo. Jos varapallo nyt meneekin reikään, ei Roopea välttämättä kiinnosta enää etsiä alkuperäistä palloa, eikä toki tarvitsekaan. Mutta, jos menossa on esimerkiksi euron skini, saattaa muita pelaajia kiinnostaa Roopen ykköspallon löytyminen eli pelikavereilla on tietysti oikeus etsiä tätä palloa kolmen minuutin ajan. Nyt Roopella pitää tietysti kiirettä ja jos hän ehtii nostaa varapallon reiästä ennen alkuperäisen pallon löytymistä, katsotaan Roopen pelanneen reiän loppuun – ja tulos siis kolme. Jos Roope olisi lyönyt varapallon ihan reiän viereen ja lähtenyt puttaamaan sitä reikään, on asia kuten edellä. Paitsi, jos kaverit ehtivät löytää Roopen mahdollisen ykköspallon, ei Roope saa lyödä sitä viisisenttistä sisään (ja nostaa palloa), vaan hänen on lähdettävä tunnistamaan kaverien löytämä pallo ja jos on oma, jatkettava sillä.

HIO vai ei

Sitten melko hypoteettinen tilanne. Jos em. esimerkissä Roopen pallo olisikin kimmonnut oikealla olevista puista reikään ja kukaan ei nähnyt (kun ilta-aurinko paistoi vasten kasvoja), löi Roope tietysti varapallon, joka meni ihan reiän viereen. Koko peliryhmä etsi Roopen ykköspalloa ja kun sitä ei löytynyt, käveli Roope viheriölle ja puttasi varapallon reikään. Ja hupsista, siellä olikin myös Roopen ykköspallo. Mutta, kun Roope oli pelannut varapalloa lähempää reikää kuin oletettu pallon katoamispaikka, muuttui varapallo pelipalloksi ja korttiin neljä? Ei sentään, sillä säännön 6.5. mukaan reikä on pelattu loppuun, kun pallo on pelattu reikään ja ei kun kuoharitilaus klubille ja nimi HIO-tauluun holarista ”jota kukaan ei nähnyt”.

Estealueen varapallo

Rönnäsissä saattaa tulla sellainen tilanne, että esimerkiksi väylällä 11 Aku lyö pallon vasemman estealueen takareunaan (teeboxista päin) ja kukaan ei näe, menikö pallo yli vai jäikö mahdollisesti estealueelle. Säästääkseen aikaa ja askelia Aku päättää lyödä arvioidusta ylimenokohdasta ”vesiestevarapallon”, jolla jatkaa, jos pallo löytyy estealueelta tai ollaan käytännössä varmoja (95 %), että sinne pallo jäi. Mutta, tämä ei käy. Ja miksi ei? Entä jos pallo löytyykin estealueelta ja olisi hyvin lyötävissä? Eli toinen lähtisi sen sijaan, että Aku jatkaisi varapallolla ja neljäs lähtee. Nythän Akulla olisi valintatilanne, että jatkaisi mielellään alkuperäisellä pallolla, mutta, kun hän olikin lyönyt varapallon reunaehdoilla, että pallo löytyy tai sen todetaan varmasti menneen esteeseen. Ja tällaista valintavaihtoehtoa eivät golfsäännöt salli. Niinpä ko. tilanteessa on käveltävä se noin 200 m ja pallon etsintätalkoot alkavat. Jos sitä ei löydy, peliryhmä pohtii olisiko mahdollista, että pallo on voinut hävitä muualle kuin estealueelle. Jos näin päätetään, niin Aku marssikoon takaisin teeboxiin ja kolmas lähtee. Jos taas päätetään, että kyllä sen pallon on täytynyt jäädä estealueelle (95 %:n varmuus), niin Aku jatkaa estealueen säännöillä ja tällöinkin tulee Akun kävellä todennäköisesti kymmeniä metrejä taaksepäin, jopa sillalle asti, kun ryhmä päättää, mistä kohtaa pallo viimeksi ylitti estealueen rajan.

Pelipallo vai varapallo

Otetaanpa esimerkkeinä vaikka väylä 6. Jos ”Jukin” lyönti suuntautuu väylän jompaankumpaan reunaan, eikä pallon putoamispaikkaa nähdä, voi Juki pelata varapallon. Jos sekin menee samaan paikkaan ja Juki ei lyö enää kolmatta palloa, aloitetaan etsintä ja molemmat pallot löytyvätkin rinta rinnan. Mutta, Jukipa ei pystykään tunnistamaan, kumpi pallo oli ykkönen ja kumpi varapallo. Tähän tilanteeseen ovat ”Lordit” löytäneet oivan ja oikeudenmukaisen ratkaisun. Juki saa pelata kumpaa palloa vaan, mutta sen status on varapallo.

Kahden pallon pelaaminen

Joskus voi joutua pelaamaan ns. varapallolla, vaikka pelipallo olisikin pelissä. Tällainen tilanne tulee eteen, jos ei tiedetä, kuinka tai mistä peliä tulee jatkaa, esim. jossain droppaustilanteessa. Jos tilanteeseen ei saada tuomarin ratkaisua, voi pelaaja pelata reiän loppuun kahdella pallolla. On kuitenkin muistettava, että pelaajan on ilmoitettava merkitsijälleen, kumpi pelattava vaihtoehto on ensisijainen. Sillä, jos molemmat vaihtoehdot ovat sääntöjenmukaisia, tulokseksi tulee pelaajan valitsema vaihtoehto, eikä siis välttämättä aina parempi tulos.

Varapallo terapiapallona

Jos ”Pertsa” lyö ”räkähukin” tai topperin, harmittelee sitä ja sanoo lyövänsä varapallon, on tämä mahdollista vain silloin, jos pallo on mennyt mahdollisesti estealueeseen, ulos (OB) tai kadonnut. Mutta, jos peliryhmä näkee pallon tai on täysin varma (95 %), että pallo löytyy, muuttuu Pertsan varapallo uudeksi palloksi eli kolmas lähtee. Sen sijaan ”harjoittelu” on sallittu esim. väylällä 9, jos Pertsa lyö väylällä tai väylän reunassa olevan pallon rangelle tai pelikaverin tarpeettomaksi osoittautuneen varapallon pelikaverilleen pelkästään huomaavaisuudesta.

Kuten huomaatte, varapallolla on monta, hyvinkin erilaista lentorataa. Hallitsitko ne kaikki? Olisi mukava saada lyhyt palaute tyyliin: a) Ei uutta, olisin osannut kaikki. b) Olipa monta uutta tilannetta, joissa useimmissa olisin ollut pulassa. c) Haluaisin mielelläni lukea lisää, esim. aiheesta xxx. Kaikki palautetta (sp./Rami) antaneet osallistuvat golfaiheisen palkinnon arvontaan.

 

Rami Holopainen
kapteeni
rami(a)holarion.fi



Kapteenilta: Siirtosääntötäsmennys

Mikäli kentällä vallitsevat epänormaalit kenttäolosuhteet esim. hiekotuksen, holkituksen tai kovan sateen jäljiltä, voidaan ottaa käyttöön siirtosääntö, mikä on yleensä 15 cm, mutta harkinnan (olosuhteiden) mukaan voidaan käyttää myös 30 cm tai mailan mittaa.

Siirtosääntö voidaan määritellä koskemaan koko yleistä pelialuetta – tai kuten yleisemmin – kentän lyhyeksi leikattua aluetta eli  kaikkia alueita, mitkä on leikattu väyläkorkeuteen. Mikäli pallo makaa aivan lyhyeksi leikatun alueen reunassa, saa pallon siirtää toiseen paikkaan lyhyeksi leikatulla alueella, mutta myös karheikkoon – kunhan pysytään siirtosääntömitan rajoissa. Aina kun pallo nostetaan siirtämistä varten, on alkuperäinen paikka merkittävä (huom; pudotettaessa uusi paikka). Siirtosääntö ei ole voimassa viheriöllä, ellei sitä ole erikseen mainittu.

Mikäli siirtosääntö on max. 15 cm, on kierros tasoituskelpoinen.

Tätä ohjetta ei voi soveltaa scramble-peleissä, jossa asetettavan tai pudotettavan pallon aseman on oltava aina sama kuin valitun pallon.

Pelaajan velvollisuus on aina tarkistaa toimistosta ja / tai ilmoitustaulusta onko siirtosääntö voimassa.

 

Rami Holopainen
kapteeni, seuratuomari

Kategoriassa Ajankohtaista, Kapteenin teemat